Palveluskoiralajit

Palveluskoiralajit

Snautseri palveluskoirana

Palveluskoiraharrastus on ulkoilua ja liikuntaa, ja mikä parasta, koiran ja ohjaajan yhteistyön parantamista. Koulutettuja harrastajien palveluskoiria käytetään myös yhteiskunnan hyödyksi, esim. etsintätehtävissä. Palveluskoirakokeet jakautuvat eri lajeihin: jälki, haku, viesti, suojelukoe/IPO, etsintäkoe, valjakkohiihto, opastuskoe ja erikoisjälki. Jokaisessa lajissa on kolme tasoluokkaa: 1-luokka, 2-luokka ja ylin 3-luokka. Valjakkohiihtoa, erikoisjälkeä ja opastuskoetta lukuun ottamatta kaikkiin lajeihin kuuluu maasto-osuuden lisäksi myös tottelevaisuusosuus. Lisäksi jälki-, haku-, viesti- ja etsintäkokeeseen kuuluu esine-etsintä ts. esineruutu. Esine-etsinnässä koiran tulee viiden minuutin aikana löytää 1-luokassa yksi, 2-luokassa kaksi ja 3-luokassa kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50×50 metrin suuruiselta maa-alueelta. Snautseri soveltuu rotuna kaikkiin palveluskoiralajeihin, mutta alle olemme koonneet lyhyet esittelyt lajeista, joita snautserin kanssa yleisimmin harrastetaan.

KÄYTTÄYTYMISKOE ELI BH-KOE
Vuoden 2000 alusta otettiin käyttöön käyttäytymiskoe, josta hyväksytyn tuloksen saatuaan koira voi osallistua palveluskoirakokeisiin. Koe on joko hyväksytty tai hylätty. Koe sisältää tottelevaisuus- ja kaupunkiosuuden. Tottelevaisuusosuus kostuu seuraavista liikkeistä: seuraaminen kytkettynä ja vapaana, liikkeestä istuminen, liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja paikallaolo. Kaupunkiosuudella koiran käyttäytymistä ympäristöön seurataan mm. vastaantulevan ihmisryhmän, ohi ajavan polkupyöräilijän sekä ohi juoksevan lenkkeilijän avulla. Lisäksi koira jätetään yksin kytkettynä aitaan tai tolppaan, jonka jälkeen ohjaaja poistuu näkösuojaan. Tällä aikaa ohi kulkee järjestäjän valitsema “avustaja” koirineen. Käyttäytymiskokeen suorittaminen on peruskoulutetulle partasuulle “helppo nakki”.

JÄLKIKOE
Jäljestäminen on koiran vaistotoimintaa. Parhaimmillaan jäljestys on koiralle helppoa, koska koiran hajuaisti on todella hyvä. Hyvällä jälkikoiralla on halu ponnistella ratkaistakseen tehtävä ja koiralla on myös kyky keskittyä. Motivointi jäljestämiseen tapahtuu usean eri vietin avulla. Alussa koira useimmiten innostetaan jäljestämään ruuan, leikkikalun tai koiralle tutun henkilön avulla. Perustyö on syytä tehdä huolella. Aloitettaessa jälkiharjoittelua on syytä pyytää apua koulutusohjaajalta tai lajin kokeneelta harrastajalta, jotta perustyötä ei tehdä väärin. Snautseri on nopea oppimaan. Se voi kyllästyä nopeasti, joten tee jäljistä vaihtelevia. Käytä eri maastoja; suo, kuiva kangas, tienpohja ja kaikkea mitä vain keksit. Jäljen tulee olla vaihteleva myös matkan, kulmien, käännösten ja esineiden (kapuloiden) suhteen. Näin koira ei koskaan tiedä mitä eteen tulee ja sen mielenkiinto säilyy. Kisoissa jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä 6 kpl. Maan pinta murtuu askelten alla ja koira haistaa tämän perusteella jäljen kulun maastossa. Kilpailuissa koiran tulee hakea jälki ns. janalta eli jälki kulkee kahden merkityn pisteen välistä. 1 – luokassa jälki on 500 metriä pitkä ja tehty tuntia ennen kokeen alkua. Koira etsii jäljen 30 metriä pitkältä suoralta, janalta, jonka yli jälki kulkee jostain kohdasta. Kilpailija ei koskaan tiedä, mistä kohtaa jälki kulkee janan poikki. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa koirakolla löytää kepit on 20 minuuttia. 2 – luokassa jäljen pituus on kilometri, se on puolitoista tuntia vanha ja janan, jolta jäljestys alkaa, pituus on 40 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä ja jäljelle varattu aika on 30 minuuttia. 3 – luokassa suoritettava jälki on jälleen hivenen vaativampi. Jäljen pituus on tällöin jo 1,5 kilometriä, se on kaksi tuntia vanha ja jana, jolta jäljen alku löytyy, on pituudeltaan 50 metriä. Jäljelle on jätetty kuusi luonnon puusta tehtyä keppiä. Aikaa on 40 minuuttia..

VALJAKKOHIIHTO
Ohjaajalle ja koiralle valjasajo, ilman ahkiota, tarjoaa hyvän vaihtoehdon oman ja koiran kunnon ylläpitämiseen. Valjasajossa kilpailutoimintaankin pääsee mukaan jo vähäisillä varustehankinnoilla. Ahkiollisissa kilpailuluokissa asettaa laji koiran painolle ja voimalle omat vaatimuksensa. Ahkion kilpailupaino on 20 kiloa, joten kevyempi koira joutuu varsinkin kovissa nousuissa koville. Harjoitukset aloitetaan kun koira on tottunut pitämään valjaita yllään. Hiihdettäessä koira vapaana kytketään se kiinni vetonarulla vetovyöhön ja ajetaan iloisesti pieniä pätkiä. Koiralla tulee olla hauskaa ja sen tulee juosta hiihtäjän edellä. Vähitellen harjoitusohjelmaan voidaan ottaa yhteisharjoituksia, joilla koiran motivaatiota kohotetaan. Ohitusharjoitukset ovat varsinkin kilpailutoimintaa suunnittelevalle tärkeitä. Kilpailuissa luokka määräytyy koiran rodun ja ohjaajan sukupuolen mukaan. Kilpailuluokka A on avoin kaikille koiraroduille. Luokkaan B saavat osallistua muut koirarodut kuin seisovat lintukoirat, dobermannit ja suursnautserit. Kilpailuissa on junioriluokat, alokas- ja harrastusluokat, yleinen luokka (yli 18-vuotta), ikämiesten (yli 40 vuotta) ja veteraanien (yli 50 vuotta). luokat. Tavallisimpia matkoja ovat 5 ja 10 kilometrin pikamatka…

HAKU
Hakukokeessa koira etsii merkitylle alueelle piilotetut “maalimiehet” ja ilmaisee niiden sijainnin ohjaajalle joko jäämällä haukkumaan maalimiehen viereen tai tuomalla ohjaajalle kaulassaan roikkuvan rullan merkkinä maalimiehen löytymisestä. Rullan tuomisen jälkeen koira kytketään ja se vie ohjaajan maalimiehen luokse. Hakukokeessa koira työskentelee itsenäisesti ohjaajan saadessa liikkua ainoastaan hakualueella kulkevaa, etulinjalta alkavaa keskilinjaa pitkin, josta koira lähetetään etsimään vuorotellen molemmille puolille hakualuetta. 1-luokassa hakualueen koko on 100×100 m ja etsintäaika 10 min., mutta alueen koko ja etsimiseen käytettävissä oleva aika kasvavat ylempiin luokkiin siirryttäessä. Kokeessa tuomari kulkee ohjaajan mukana keskilinjalla ja arvostelee koiran suorituksen. Koiran pitää risteillä etsintäalue kauttaaltaan, olla ohjaajan hallinnassa ja hyvin ohjattavissa, löytää kaikki kolme maalimiestä ja ilmaista ne virheettömästi saadakseen täydet pisteet henkilöhausta. Koko harjoittelu perustuu siihen, että koiralle kehitetään erittäin suuri motivaatio vieraiden ihmisten etsimiseen. Nykysnautseri soveltuu useimmiten varsin hyvin hakukoiraksi liikkuvan olemuksensa ja avoimen luonteensa puolesta, tosin hyvin itsenäisen snautserin kouluttaminen voi olla haastaavaa tasapainottelua motivaation ylläpitämisen ja riittävän hallinnan välillä. Palveluskoirien hakukokeessa onkin PK-oikeuksien myöntämisen jälkeen kilpaillut kourallinen snautsereita kiitettävin tuloksin.

VIESTI
Viestikokeessa koira juoksee ennalta merkittyä rataa kolmesta viiteen matkaa kahden ohjaajan välillä. Kokeeseen osallistuvat koirat lähetetään matkaan kolmen minuutin välein ennalta arvotussa järjestyksessä. Kokeen toinen taipale on aina koiralle uusi, ns. jälkiosuus, jossa punnitaan koiran jäljestämiskyky. Radan kokonaispituus vaihtelee kilpailuluokasta riippuen kahdesta kahdeksaan kilometriin. Kokeessa koiran on työskenneltävä täysin itsenäisesti lähtökäskyn saatuaan; sen on siis tultava omin avuin toimeen viestitaipaleella. Hyväksytyn lopputuloksen saamiseksi koiran on juostava kaikki kokeessa määrätyt matkat. Arvostelussa vaikuttaa koiran juoksuun käyttämä aika sekä sen käyttäytyminen koko suorituksen aikana. Vaikka koirat työskentelevätkin juoksutaipaleen aikana täysin itsenäisesti, on arvostelussa hyvin merkittävällä sijalla koiran hallittavuus juoksutaipaleiden alku- ja päätepisteessä sekä koiran itsehillintä – lähetysvaiheessa se ei saa äännellä lainkaan menettämättä pisteitä. Viestin harrastaminen antaa kahdelle saman perheen jäsenelle hyvän mahdollisuuden viettää aikaa palveluskoiraharrastuksen parissa ja kouluttaa koiraa yhdessä. Toki ohjaajat voivat olla ketä tahansa koiralle tuttuja ja mieluisia henkilöitä kunhan säännöllinen harjoittelu pystytään järjestämään ohjaajien pysyessä ainakin opetusvaiheessa vaihtumattomina. Viesti on luonteeltaan hyvin erilainen verrattuna muihin palveluskoiralajeihin ja se asettaa koiralle paljon vaatimuksia: viestikoiralta vaaditaan hyvää hermorakennetta, taistelutahtoa, temperamenttia ja muista lajeista poiketen myös ainakin jonkin verran sosiaalisuutta, koska koirat juoksevat peräkkäin viestitaipaleella ja voivat näin ollen kohdata toisensa juoksumatkan varrella. Viestikoiran täytyy luonnollisesti olla myös hyvässä fyysisessä kunnossa selvitäkseen juoksemisesta hyvinkin vaihtelevassa maastossa. Snautserin ruumiinrakenne ja kyky itsenäiseen työskentelyyn antavat hyvän pohjan viestiharrastukselle, mutta useimmilta partanaamoilta löytyy myös kohtuullisen paljon mielenkiintoa elävää riistaa kohtaan. Erityisesti tämän vuoksi koiran työmotivaatio on saatava pysymään erittäin korkealla, jotta matka jatkuu oikeaan suuntaan erilaisista häiriötekijöistä huolimatta.

Teksti: Tarja Kurttio (BH-koe, jälki ja valjakkohiihto) ja Sanna Jyrävä (haku ja viesti)